...sain kokea eilen Kaija Koon konsertissa!Siis ihan huikeaa;olen fiiliksissä vieläkin! :) Kaija on yksi ehdottomista suosikeistani;ollut jo todella kauan kauan aikaa.Laulujen sanoitukset ovat upeita,niissä on sisältöä ja herättävät paljon tunteita,muistoja,mitä milloinkin.Ja mikä ääni ja tulkinta!Tuollaisella konserttilavalla pääsee niin oikeuksiinsa.Todella upea show koko rahan edestä!Ja voi kuinka piristi!Jännitin etukäteen miten selkä kestää istumisen,mutta selvisin.Kyllähän se hiukan kivuliasta oli ainakin alkuun,mutta ilmeisesti esityksen myötä erittyi sellaisia endorfiineja vai mitä ne nyt onkaan että kipu suorastaan unohtui :D Toinen jännityksen aihe oli se,että miten selviän vuolaan hikoiluni kanssa :/ Olen aina ollut tuossa lajissa valitettavasti alani huippua,mutta nyt ilmeisesti myös kipulääkkeet lisäävät erityksen aivan uusiin sfääreihin.Hikoilen kauttaaltaan ylimmästä hiustupsusta varpaisiin asti.Voitte kuvitella,että on hiukan ikävää liikkua ihmisten ilmoilla tuollaisenkin vaivan kanssa :( Onneksi se eilen pysyi edes joissakin aisoissa.
Sitten lisää kulttuuria :)
Virpi suositteli minulle kuunneltavaksi äänikirjana Irja Virtasen kirjoittamaa Kenttäharmaita naisia.Tykkäsin kovin!Mua on aina kiinnostanut sota-ajan historia ja tämä vaikutti realistiselta kuvaukselta.Ko kirjailijahan on toiminut Lotissa sota-aikana,joten todellisuuspohjaa ja tietämystä varmasti löytyy.Rehellistä ja kaunistelematonta kuvausta.Kirjastosta lainaan näitä äänikirjoja ja se harmittaa,että näyttävät lainaajat kohtelevan kovin huonosti kirjaston omaisuutta :( Milloin cd:t ovat paksussa käsirasvassa tai muussa lähmässä - uskomatonta kyllä! - tai kovasti naarmuisia, niin että soitin jumittaa.Tokihan ne kuluvat kovan kuuntelunkin myötä,mutta silti harmittaa.
Käsityörintamalla olen aloittanut salaisen ristipistotyön,joka siis menossa lahjaksi.Niinpä kuvia siltä saralta ei ole hetkeen odotettavissa.Mutta laitanpa tänne kuvan eräästä pistelystä vuosien varrelta,ettei menisi pelkäksi tekstiksi.
Lähestyy se:mansikka-aika nimittäin!Kauhean ryppyisen näköinen tämäkin työ,mutta ymmärtänette varmaan - sarjassamme viimeistelemättömiä töitä...
Ompelutöitä ja -suunnitelmia on pyörinyt päässä useamman viikon - toteutusta uupuu.Mutta ehkäpä tässä viikonlopun aikana tulisi lopultakin kaivettua ompelukone esille.
Arvokkaan elämän eväät
Se ihminen voi sanoa onnistuneensa elämässään,
joka on käyttänyt päivänsä oikein,
nauranut usein ja rakastanut paljon;
joka on saavuttanut hyvien ihmisten kunnioituksen ja
lastensa rakkauden;
joka on täyttänyt oman paikkansa ja suorittanut velvollisuutensa;
joka lähtee paremmasta maailmasta kuin se,
mihin hän kerran tuli,
olkoonpa hän parantanut sitä sitten
lisäämällä siihen yhden kukan tai kauniin runon tai
pelastamalla ihmissielun;
ihminen,joka on ihaillut maan kauneutta ja tuonut sen julki;
joka on etsinyt toisista ihmisistä heidän parhaat puolensa
ja ollut itse valmis kaikessa antamaan parastaan.
- R.L.Stevenson -